Reittiselostus
Reitti alkaa Juva Campingin rannasta, josta on n.8 km:n järvimelonta ensimmäiselle taukopaikalle Haravaniemeen (sääsuoja). Järven eteläpäästä alkaa ensimmäinen jokiosuus. Polvijoen (5,5 km) alkupäässä maantiesillan takana on pato, jonka ohi kanootti on kannettava oikealta, veteenlasku heti padon jälkeen.

 
Joen leveys on n. 10 m ja pudotus 4 m. Alkuosassa on pieni koski, jossa
loppukesällä on vähän vettä. Reitin voi aloittaa myös Toivion kohdalta
rantaan vievän tien päästä, jossa on pysäköintipaikka ja käymälä.

Polvijoki laskee Riemiöön, jonka pohjoisrannalla on Riemiön taukopaikka.
Täältä matka jatkuu Kapeasalmen ja Laajalahden kautta Souruun. Sourun 
pohjoispäässä on reitin ensimmäinen koski. Voikoski on 200 m pitkä, vuolas
ja helppo. Voikosken jälkeen tulee Voilampi, jonka päässä on pieni saari.

Saaren takana on taukopaikka Souru, johon saavutaan saaren VASEMMALTA
puolelta. Taukopaikka tulee yllättäen! Sourun taukopaikalla on laavu. Varo
viereisen Karikosken aiheuttamia virtauksia. Saarelta matka jatkuu oikealle
pitkin vanhaa tukinuittokanavaa (n. 500 m).

Kanava loppuu piha-alueelle, josta kanootti on kannettava n. 100 m oikealta,
kuljettava maantiesillan yli ja laskettava veteen vasemmalta rannalta
Viitakosken ja vanhan myllyn jälkeen. Huom! Kulkeminen ja kanootin kanta-
minen etupihan halki on sallittua, kunhan muistat hyvät käytöstavat.

Karijoki, 5 km on vauhdikas ja paria siltaa lukuunottamatta esteetön. Ne on
helppo ohittaa.

Kaitajärvi on n. 2 km pitkä, kapea järvi, rannoilla on vähän asutusta. Järven
kavetessa joeksi edessäsi on Kissakoski, pituus 600 m, pudotus 1,6 m. Hyvä
virta, kuohuu, runsaasti vettä, ei kiviä, maantiesillasta pääsee kumartumalla.

Kissakoski laskee Kyrsyänjärven Hyypiönlahteen. Reitti jatkuu järven
pohjoispäästä alkavaan Kyrsyänjokeen.

Kyrsyänjoessa on 200-300 m pitkä voimakasvirtainen koski, jossa aukko-
peitto kajakissa on suositeltava. Kosken lopussa on S-mutka. Kyrsyänjoen loppu-
päässä vasemmalla puolella virtaa on Kyrsyän taukopaikka, jossa myös
sääsuoja.

Rasakanjoki on 15-20 m leveä, runsasvetinen ja helppo virta.

Tikanjoella on pudotusta 3 m. Se kuohuu maantiesillan alla. Joki on
vauhdikas, selvä ja helposti melottava.

Tikanjoki laskee Kaislaseen. Se on n. 1,5 km pituinen reheväkasvuinen 
järvi, lännessä on suota ja etelässä peltoja. Pyöninjoki on 1,5 km pitkä ja
rauhallinen.
Pyöninjoki laskee Halmejärveen ja päättyy Hämeensaaren taakse. Saari on kierrettävä vasemmalta, oikeanpuoleinen salmi on täysin ruohottunut. Melotaan koillis-
kulmassa olevan Virransillan maantiesillan alta Huttulahteen. Heti sillan jälkeen on taukopaikka Partala vasemmalla puolella. 

 
Lohnajärven länsirantaa melotaan n. 3 km Lohnankoskelle. Koskessa on 300
m matkalla pudotusta 1,6 m ja muutamia kiviä, aukkopeitto kajakissa suosi-
teltava. Lohnankoski laskee Myllylampeen, jota voi meloa maantiesillan
lähelle.

Kuhakoski on lyhyt ja nopea koski, jossa pudotusta 1,6 m ja runsaasti kiviä,
laskeminen vaatii jonkinverran taitoa. Kuhakoskea ei ole vielä luokiteltu viralli-
sesti (v. 2006). Paikka on hankala havaita ylävirran puolelta, siksi on suositel-
tavaa, että meloja nousee maihin oikealta ennen siltaa ja arvioi kosken ennen
laskemista. Laskemiseen suositellaan keskimmäistä uomaa.
Kanootti on myös mahdollista kantaa kosken ohi rantautumalla oikealle ennen
siltaa ja kantamalla kanootti portista alas joelle.

Nyt alkaa viimeinen järviosuus ennen Sulkavaa. Kuhajärvi päättyy Hasulanjo-
keen, jossa on matalan veden aikaan joitakin kiviä. Hasulanjoen varrella oikealla
on reitin viimeinen taukopaikka, Hasula, jossa on myös sääsuoja. Saavutaan
toiseen Myllylampeen, joka on melko ruohottunut.

Melotaan leveää jokisuvantoa pitkin. Lyhyt, vauhdikas Tiittalankoski on
1 km ennen Sulkavaa.

Uitonvirtaa pitkin tullaan Sulkavan kirkonkylään. Reitti päättyy Veneilykeskus Kulkemukseen, joka on sillan jälkeen suoraan edessä oikealla.
Melojille on laituri laivalaitureiden välissä.

Tutustu ennen melontareitille lähtöä myös turvallisuusohjeisiin!
Turvallista matkaa!
LISÄÄ KUVIA REITIN VARRELTA

alkuun